Mitä tarkoittaa virtuaalivaluutta, kryptovaluutta, kryptovara, ICO tai lompakkopalvelu?

Virtuaalivaluutta ja kryptovaluutta

Virtuaalivaluutta on määritelty uudessa rahanpesudirektiivissä 1). Virtuaalivaluutoille on yhtäläistä, että:

  • ne eivät ole keskuspankin tai viranomaisen liikkeeseen laskemia tai takaamia
  • niitä ei välttämättä ole kytketty lailliseksi maksuvälineeksi vahvistettuun valuuttaan
  • niillä ei ole samaa oikeudellista asemaa kuin valuutalla tai rahalla
  • luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt hyväksyvät niitä vaihdantavälineinä
  • niitä voidaan siirtää, varastoida ja myydä sähköisesti.

Yksi kuuluisimmista virtuaalivaluutoista on Bitcoin, joka on hajautettu, lailliseen maksuvälineeseen, kuten euroon, vaihdettava virtuaalivaluutta. Se on myös ensimmäinen kryptovaluutta eli salausalgoritmiikkaan perustuva virtuaalivaluutta. Kryptovaluutta rakentuu julkisille ja yksityisille avaimille, joilla siirretään arvoa henkilöltä toiselle ja jotka salataan ennen jokaista siirtoa.

Kryptovara

Bitcoinia ja muita virtuaalivaluuttoja voidaan pitää eräänlaisena varallisuuden muotona, mutta vain niin kauan, kun niillä on toimivat markkinat. Virtuaalivaluuttojen ja kryptovaluuttojen sijaan puhutaan jo monesti krypto- tai virtuaalivaroista. Esimerkiksi OECD:n alainen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä FATF eli Financial Action Task Force käyttää suosituksissaan ja ohjeistuksissaan termejä virtual asset ja virtual asset service provider (VASP). Bitcoin ja muut virtuaalivaluutat ovat kaikesta huolimatta verrattain pieni ilmiö, eikä niillä ole ainakaan tällä hetkellä vaikutusta finanssimarkkinoihin tai rahoitusvakauteen.

ICO (Initial Coin Offering) ja virtuaalivaluuttojen liikkeeseenlasku

Virtuaalivaluuttoihin liittyy myös ilmiö nimeltä ICO (initial coin offering), joka on yksi tapa toteuttaa uuden virtuaalivaluutan liikkeeseenlasku. ICO on tapa kerätä yritykselle tai tuotekehityshankkeelle riskirahoitusta. Se tarkoittaa uuden virtuaalivaluutan tai ns. tokenin ennakkomyyntiä.

ICO:n kautta liikkeeseen laskettavat uudet virtuaalivaluutat voivat vaihdella ominaisuuksiltaan suurestikin ICO:n toteutustavasta riippuen. Virtuaalivaluutat voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan. Markkinoilla on havaittu myös hybridimalleja, joissa yhdistyy useita eri ominaisuuksia.

  1. Maksuvälineen kaltaiset virtuaalivaluutat, jotka on alun perin suunniteltu vaihtoehdoiksi perinteisille valuutoille ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi maksuvälineinä muuallakin kuin niiden liikkeeseenlaskijan palveluissa. Tunnetuin maksuvälineen kaltainen virtuaalivaluutta on Bitcoin.
  2. Tietyn hyödykkeen maksamiseen käyvät virtuaalivaluutat (utility coin), joilla voidaan maksaa niiden liikkeeseenlaskijan tuotteita tai palveluita. Yleensä tuotteet tai palvelut ovat vasta aikaisessa kehitysvaiheessa, kun niiden maksamiseen käyvä virtuaalivaluutta lasketaan liikkeelle.
  3. Rahoitusvälineiksi luettavat virtuaalivaluutat, jolloin virtuaalivaluutoilla voi olla esim. arvopaperin ominaisuuksia kuten ääni- tai omistusoikeuksia tai tuotto-odotuksia. Näihin voidaan viitata esim. englanninkielisellä termillä security token.

Stablecoineiksi kutsutaan sellaisia virtuaalivaluuttoja, joiden arvo on sidottu ennaltamääriteltyyn kohde-etuuteen, kuten esimerkiksi fiat-valuuttaan, hyödykkeisiin, kiinteään omaisuuteen taikka rahoitusvälineisiin. Järjestelyn tavanomaisena tarkoituksena on pyrkimys lieventää rajuja ja äkillisiä arvon heilahteluja, jotka ovat tyypillinen piirre useille virtuaalivaluutoille.

Lompakkopalvelujen tarjoajat

Lompakkopalvelun tarjoajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai yhteisöä, joka tarjoaa palveluja virtuaalivaluuttojen säilyttämiseksi, varastoimiseksi ja siirtämiseksi asiakkaidensa puolesta.

Minkälaisia riskejä virtuaalivaluuttoihin liittyy?

Virtuaalivaluuttajärjestelmien turvallisuus, eheys ja saldo perustuvat niiden käyttäjien keskinäiseen luottamussuhteeseen. Virtuaalivaluuttajärjestelmissä tapahtuva arvonmuodostus ei kuulu Finanssivalvonnan tai minkään muun viranomaisen valvonnan alaan.

Virtuaalivaluuttoja käytetään ensisijaisesti spekulatiivisina sijoituskohteina, ja niiden käyttö maksamiseen on toissijaista. Kukaan ei takaa niiden arvoa, minkä vuoksi markkinahinnat heilahtelevat voimakkaasti. Näistä syistä Bitcoin tai muut virtuaalivaluutat eivät ole todellinen vaihtoehto rahalle, eivätkä ne ole hyviä maksuvälineitä. Virtuaalivaluuttoihin liittyy myös rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski, ja niitä käytetään laajasti rikollisessa toiminnassa. Finanssivalvonta on varoittanut virtuaalivaluuttojen riskeistä.

Mitä sääntelyä on otettava huomioon, kun virtuaalivaluutoilla käydään kauppaa tai niitä hyväksytään maksuvälineiksi?

Virtuaalivaluuttojen kanssa tekemisissä olevien tulee ottaa huomioon niihin liittyvä sääntely ja olla myös tietoisia tulevista sääntelyhankkeista. Virtuaalivaluuttoja ostavan ja myyvän sijoittajan tulee ottaa huomioon Verohallinnon ohjeistus, joka koskee virtuaalivaluuttojen tuloverotusta. Samoin virtuaalivaluuttoja maksuvälineiksi hyväksyvien tahojen tai louhinnasta niitä ansaitsevien tahojen on syytä tutustua Verohallinnon ohjeistukseen.

1) Määritelmän mukaan sillä tarkoitetaan digitaalisia arvonkantajia, jotka eivät ole keskuspankin tai viranomaisen liikkeeseen laskemia tai takaamia, joita ei välttämättä ole kytketty lailliseksi maksuvälineeksi vahvistettuun valuuttaan ja joilla ei ole samaa oikeudellista asemaa kuin valuutalla tai rahalla mutta jotka luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt hyväksyvät vaihdantavälineenä ja joita voi siirtää, varastoida ja myydä sähköisesti.